Okei, tuo otsikko on vähän liian dramaattinen, mutta nyt on hädän päivät käsillä. Tai no nämä ovat hädän päiviä minulle. Aamulla herätessäni tajusin, että viimeinenkin kirja on luettu. Siinä sitten hetken paniikissa istuttiin peittojen joukossa, ja yritettiin miettiä vaihtoehtoja. Nyt kun puhun monikossa, tarkoitan tietenkin minua ja minun uskollista karhuani, Töpö-Nallea. Lopulta sain pakotettua itseni pukeisiin ja hoidettua pakolliset aamutoimet. Lopulta iski raju totuus. Mitä tekisin kokonaisen päivä, kun ei ole mitään luettavaa. Laiskana ihmisenä en jaksanut mennä ulos. Monet kavereista ovat jossain matkoilla tai muualla. Ei sen puoleen, että olisin kysynyt ketään seurakseni. Syvällä sisimmässäni toivoin, että olisi kesä. Aurinko paistaisi, ja voisin syventyä ihanaan kirjaan kesän ihanassa ja raikastavassa ilmassa oleskellen. Toiveeni tiellä oli kaksi asiaa. Ensinnäkin, minulla ei ollut kirjaa ja toiseksi, nyt on talvi. Luovutin ja tulin koneelle. Kävin tyypillisissä paikoissa. You Tubessa, Blogeissa jne. Lopulta kyllästyin ja menin veljeni vastusteluista huolimassa tämän huoneeseen ja "varastin" varmaan 30 elokuvaa tämän hyllystä. Niitä sitten katselin loppupäivän. Onnekseni huomenna saan vetää sisääni ihanan kirjaston tuoksua ja pujotella hyllyjen välissä. Ehkäpä jopa tapella jostain hyvästä kirjasta.

Tässä nyt taas lätisen kaikkea turhaa, kun voisin ihan hyvin esitellä viimeisen kirjani jonka eilen luin. No...Tänään ei jaksa ylistää mahtavaa kirjaa ilma, että arvostelusta tulisi laimea. Joten huomiseen!

WP_001014-normal.jpgWP_001015-normal.jpg