Tästäkin postauksesta tulee sata prosenttisen varmasti täyttä turhaa löpinää, mutta nyt kun kerran keksin jonkin aiheen mistä kirjoitella, paras kirjoitella se sitten tänne :)

Myönnän auliisti, että vielä pari vuotta sitten pyörittelin silmiäni aina, kun joku mainitsi sanan blogi. Sitä turhempaa asiaa ei maailmassa ollut. Sitten yhä useampi ystäväni, tuttavani ja perheenjäseneni aloitti blogin kirjoittamisen. Ystävällisenä ihmisena lupasin lukea ja seurata niitä, vaikka salaa kiljuin tuskastuneena mitä menin lupaamaan. Sitten sarjoissa ja telkkari ohjelmissa alettiin myös mainostaa blogeja joten uteliaisuudesta menin tutkimaan niitä. Nyt sitten olen koukussa ainakin 5 eri blogiin joita ei kirjoittele kukaan tuttavani. Tietenkin minulle alettiin irvailemaan tästä, mutta itseppähän kerjäsin XD

Lopulta päätin itsekkin aloittaa blogin kirjoittamisen ja tässä sitä nyt ollaan. Kohta 3 kuukautta jo kirjoittelemassa.

Kun näitä tuttujen blogeja kerran on näinkin monia niin siinä menee aina tietty aika päivässä, kun ne läpi luen ja lisäksi seuraan monia tuntemattomien kirjoittamia blogeja. Ei taida olla kovin vaikea arvata minkätyylisiä/aiheisia blogit ovat, kun itse olen LukuToukka XD Onhan sielä joukossa pari meikki aiheista ja muutama fani blogi. Kirjaan niitä tähän alla jos, vaikka joku muukin hurahtaa. ;)

http://leffanurkkaus11.blogspot.fi/

http://themortalinstruments11.blogspot.fi/

http://lukunurkkaus11.blogspot.fi/

http://kirjakissa.blogspot.fi/

http://mustemaailmani.blogspot.fi/

http://booklovin11.blogspot.fi/

http://viilankantolupa.bellablogit.fi/

http://idaamanda.blogspot.fi/

Tuossa siis vain muutamia blogeja.

Ajattelin tänään tämän turhan löpinän lisäksi kirjoittaa taas eräästä ihanasta kirjasarjasta joka vei jalat alta!

Paljaan taivaan alla

Ravisteleva kertomus tuhotusta maailmasta ja uudesta alusta

Nuori Aria on elänyt koko elämänsä Haave-nimisessä kaupungissa, suljetussa kapselimaisessa tilassa, jonka ruoka, vesi ja jopa hengitettävä ilma tuotetaan muualla. Kaupungin ihmiset elävät arkeaan virtuaalimaailmassa, jossa fyysinen läheisyys on harvinaista: kaikki elämykset kivuntuntemuksia myöten luodaan keinotekoisesti. Aria ei ole koskaan nähnyt oikeaa taivasta, aurinkoa, tulenliekkejä tai metsän puita. Ulkopuolella elävä Perry sen sijaan on kamppaillut aina todellisten ja pelottavien haasteiden kanssa. Vaaralliset kulkutaudit, nälkä ja rajut eetterimyrskyt ovat arkipäivää sekä Perrylle että hänen heimolleen. Ekologisen katastrofin kokeneessa maailmassa jokainen taistelee olemassaolostaan ja ihmisyyttä mitataan elämän hinnalla. Normaalioloissa heidän tiensä eivät olisi koskaan sivunneet toisiaan, mutta yksi painajaismainen ilta piirtää molempien elämänviivat uusiksi. Ariasta ja Perrystä tulee vastentahtoisia liittolaisia ja yhdessä he kohtaavat maailman, jossa kaikki on totta, tunteet paljaita eikä sattumanvaraisuudelle löydy kaavaa.

Olin lueskellut toisten mielipiteitä kirjasta ja yli puolet olivat ihastuneet kirjaan. Olin jostain oudosta syystä aika varautunut ja karttelin kirjaa kauan. Lopulta turhauduin ja nappasin sen itselleni luettavaksi. Luettuani viimeisen sivun ja suljettuani kirjan olin hetken hiljaa. Sitten kasvoilleni levisi huvittava virnistys ja aloin nauraa. Kirja oli aivan mahtava. Joissain kohdissa ehkä sekosin hieman missä mennään ja alku oli hieman tylsä, mutta kun Perry ja Aria kohtasivat niin kirja vei mukanaan. Suosittelen lämpimästi.

Halki ikiyön

Paljaan taivaan alla -teos tutustutti dystopiafanit virtuaalimaailmoissa eläneeseen Ariaan ja luonnon armoilla kasvaneeseen Perryyn. Aika ja välimatka eivät erottaneet kaksikkoa, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. Perryn asema vuorovetisten veriherrana on haastava ja heimon suhtautuminen Arian menneisyyteen avoimen vihamielinen. Pahenevat eetterimyrskyt kiristävät tunnelmaa, ja tunteiden ja velvollisuuksien repimät rakastavaiset ajautuvat myrskynsilmään. Heidän yllätyksellinen kohtaamisensa punoi kerran kaksi täydellisen erilaista tarinaa yhteen. Aria huomaa pelkäävänsä, että tällä kertaa ainoa tapa pelastaa sekä itsensä että Perry on purkaa tuo side lopullisesti.

Kun kerran rakastuin ensimmäiseen osaan, oli toinen saatava heti käpäliin. Kirjan idea oli edelleen mahtava ja juoni kulki omasta mielestäni ihan sujuvasti. Olisin näin romantiikkanälkäisenä kaipanut enemmän Arian ja Perryn välistä kipinää,mutta olihan sitä kipinää siltikin. Kolmatta osaa odotellessa ;)

Into the Still Blue (englanniksi tammikuussa 2014!) JEE

BYE!