Jostain jännästä ja oudosta syystä Hayao Miyazakin ohjaamat elokuvat ovat aina olleet mieleeni. Erityisen lähelä sydäntäni on elokuva Liikkuva Linna <3

Liikkuva Linna

Hatuntekijä Sophie on vastuuntuntoinen ja kaunis 18-vuotias tyttö, joka pitää itseään rumana ja pyörittää kuolleen isänsä hattukauppaa. Ollessaan kerran matkalla leipomoon tapaamaan sisartaan Lettietä Sophie kohtaa sattumalta salaperäisen velhon nimeltä Hauru , joka tykästyy häneen heti. Tämä saa Turhamaisuuden noidan mustasukkaiseksi, sillä noita halajaa Haurun sydäntä itselleen. Myöhemmin samana iltana noita saapuu Sophien hattukauppaan ja kiroaa Sophien muuttamalla tämän vanhaksi naiseksi. Koska kirous estää Sophieta kertomasta tilanteestaan kenellekään, hän päättää lähteä omille teilleen. Matkalla Sophie ystävystyy tunteisiin kykenevän linnunpelättimen kanssa ja nimeää tämän Naurispääksi. Naurispää johdattaa Sophien lopulta Haurun linnaan.  Linnan sisälle päästyään Sophie tapaa tulidemoni Calciferin, joka toimii linnan energianlähteenä ja huomaa Sophien olevan kirottu. Calcifer tarjoutuu murtamaan kirouksen vastineeksi siitä, että Sophie auttaa puolestaan häntä rikkomaan hänen ja Haurun välillä olevan loitsun, joka kahlitsee hänet linnaan. Seuraavana aamuna Markure , Haurun nuori oppipoika, tulee alakertaan ja alkaa tehdä taikajuomia ja loitsuja Haurun tukijoille. Hän hämmentyy Sophien läsnäolosta, mutta päättää olla heittämättä Sophieta ulos linnasta ja alkaa tarinan edetessä rakastaa tätä kuin isosiskoa. Kun Hauru ilmestyy paikalle, Sophie ilmoittaa olevansa linnan uusi siivooja, koska hän ei ole eläissään nähnyt likaisempaa paikkaa. Sophie alkaa pikkuhiljaa tottua linnassa vallitsevaan elämänmenoon ja saa tietää, että linnan etuovi on maaginen portaali, joka johtaa useisiin eri paikkoihin.  Sophien kotimaa on tällä välin joutunut sodan partaalle naapurivaltionsa kanssa, koska kyseisen valtion kruununprinssi Justin on kadonnut selittämättömästi.  Sophie saa tietää, että Hauru muuttuu säännöllisesti linnunkaltaiseksi olennoksi puuttuakseen sodan kulkuun, mutta että tämän on jokaisen muodonmuutoksen myötä yhä vaikeampi muuttua takaisin ihmiseksi.

Ohjaaja: Hayao Miyazaki

Kesto: 118 min

Olen niin rakastunut tähän elokuvaan. Ensinnäkin Calcifer muistuttaa suuresti minua! Toiseksi tämä elokuva on onnistunut ja ihana! Hauru on jotenkin draakinen ja huvittava samaan aikaan, mutta kuitenkin valloittava persoona. Varsinkin lopusssa olin ihan hänen pauloissaan. Sophie saadaan muuttumaan vanhaksi ja nuoreksi onnistuneesti, eikä missään vaiheessa tule sekavaa oloa. Juoni on aivan mahtava. Ainut miinus jonka annan on se, että en oikein ymmärtänyt miten Turhamaisuuden noita äkkiä muuttuikin ihan toisenlaiseksi. Liittyikö se jotenkin siihen voimien poistoon vai mitä? Aivan ihana elokuva. Suosittelen!